No niin, kiireinen kevätkausi on sitten avattu ensimmäisen tokokokeen merkeissä. Pitkään venytin viimeiseen AVO-kokeeseen menoa, osittain siksi että halusin tuon kohdunpoiston olevan reilusti historiassa siinä vaiheessa kun kehään astellaan. Sen verran tuon koiruuden mielentila on muuttunut että ihan en täysin tällä hetkellä luota sen mielen liikkeisiin. Suurta taantumista murkkuikäiseksi on todellakin tapahtunut. Jo jonkinaikaa sitten ohitetut "paskarallit" palkka suussa on palannut treenaamisen arkeen ja tästä en ole kovin innoissani. Mihin katosi se jo melkein järkevä aikuinen koira, kysyn vaan?!? Elän vielä toivossa että tilanne tasaantuu ajan myötä mutta jää nähtäväksi. No, ainakin virtaa on tullut lisää, tosin siitä ei ole ikinä ollut mitään kauheaa puutetta mutta jos nyt haluaa jotain hyviä puolia etsiä niin se on kai yksi , ehkä .


Itse koe onnistui taas oikein mainiosti. Paikan päällä tunnelma oli taas oikein leppoisa ja suurin jännitys laukesikin heti paikkamakuun jälkeen. Jännästi sitä vieläkin jännittää enemmän kuin itse suoritusta vaikka viime aikoina mitään takapakkeja tämän kanssa ei ole ollut edes treeneissä.


Alun neljä ensimmäistä liikettä meni oikein mallikkaasti. Seuraamisen täyskäännös oli kyllä aavistuksen löysä ja ohjaaja voisi vihdoin harjoitella sen vasemmalle kääntymisen vähän sujuvammaksi . Mielenkiintoisen paikalla askelluksen siihen meinaa sain aikaiseksi tällä kertaa. Jättäviä liikkeitä eikä luoksetuloa oltaisi voitu yhtään paremmin suorittaa joten niistä olen erittäin tyytyväinen itsekkin!


Loppuihin liikkeisiin jäi sitten hieman toivomisen varaa. Noutamisessa Pallo heittäytyi makaamaan saatuaan kapulan suuhun ja onneksi älysin kutsua sen luokse ja onneksi se lähti tulemaan kutsusta luokse, ja vielä kapulan kanssa . Tiedä häntä mikä sillä kävi mielessä, ehkä pieni yleisön viihdytys kapulaa esitellen...tutkimattomat ovat pikku-kuukkerspanielin tiet. Selvästi tämä kapula-jupakka myös vähän kuumensi Palloa koska liikkeen päätyttyä se yltyi haukkumaan. Pikkaisen helpohkosti tuntuu tuo kuppi menevän nurin tällä hetkellä mutta sain sen onneksi rauhoittumaan ennen kaukoja. Kaukokäskyjen liikesarja oli oikein onnistunut ja koira pysyi paikallaan mutta sitten sivulle istumaan nousu edellytti taas pitkästä aikaa kaksoiskäskyn ja siitä tuo pistevähennys. Harmi sinänsä kun muutoin liikkeessä ei ollut vaikeuksia. Estehyppy sujui tällä kertaa mainiosti. Ollaan viime aikoina paljon harjoiteltu vinosti takaisin päin hyppäämistä mutta sitä ei tällä kertaa tarvittu kun Pallo istui suoraan esteen taakse eikä kiertämishoukutusta näin päässyt edes syntymään.


Tuomari huomautti kokeen päätteeksi tuosta liikkeen välillä haukkumisesta ja se vaikuttikin varmasti eniten tuohon yleisvaikutelmaan. Täytyy nyt enemmän vaan tsempata siihen ettei se tuosta ala lisääntymään. Pelkäsin oikeastaan että sitä tapahtuisi enemmän joten tuo yksi kerta nyt ei maailmaa vielä kaada. Mutta voivoi-luokka onkin jo sitten eri juttu. Enemmän liikkeitä missä Pallo kuumenee ja pidempi koesuoritus. Saa nähdä kuin meijän käy Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. AVO1 saatiin ja TK2 saavutettiin! Pisteet huimat 192. Ja taas saatiin hieno pokaali . Nyt me Pallon kanssa johdetaan pokaalijahtia kun isännän pokaalin metsästys on ollut kovasti jäissä viime vuosina.

Anyways, VOIVOI here we come!